Lumienkeli

                                      Lumienkeli


Alma katsoi ikkunasta ulos. Lumihiutaleet laskeutuivat pehmeästi ikkunalaudalle.
-Lunta, äiti! Lunta! Alma kiljaisi ihastuneena ja juoksi keittiöön.
Alma oli 6-vuotias tyttö. Hän asui äitinsä ja isänsä kanssa kauniissa puutalossa.
Keittiössä tuoksui tuore pulla. Alma kiipesi keittiöjakkaran päälle ja katsoi ikkunasta ulos.
-Kuinkas monta päivää on enää jouluun? Alman äiti kysyi lieden äärestä.
-Mä lasken! Alma sanoi, ja repäisi kalenterin seinältä.-Koulussa pitää osata laskea, muuten saa jälki-istuntoa!
Alman äiti hymyili Alman laskiessa. Yksi... Kaksi... Kolme... Katolla oleva lumi tippui rymisten alas. Viisitoista... Kuusitoista... Seitsemäntoista... Perheen koira Jippu jouksi keittiöön. -26 päivää! Alma nosti katseensa kalenterista.-Mut nyt mää meen ulos Jipun kanssa.
Alma juoksi ovelle, veti haalarit ylleen ja kirmasi ulos Jipun kanssa.
Ulkona oli jo pimeää. Alma hyppeli lumessa, ja Jippukin innostui leikkimään. Alma teki lumienkelin lumeen, ja kun hän nousi, hänen edessään seisoi suuri enkeli. Alma säikähti, ja meinasi juosta sisään, mutta huomasi Jipun menevän nuuskimaan enkeliä.-Älä Jippu, se voi suuttua.
Mutta enkeli ei suuttunut, vaan silitti Jippua. Enkeli tuli askeleen lähemmäksi Almaa, mutta Alma lähti juoksuun.
Yhtäkkiä enkelin silmäkulmasta tippui kyynel. Alma kääntyi. Hän käveli epäilevästi lähemmäs enkeliä.Pian hän seisoi sen edessä. Alma halasi varovasti enkeliä. Enkelikin kietoi kätensä Alman ympärille. Enkeli oli lämmin, vaikka ulkona oli pakkasta.
Pian enkeli irroitti otteensa, hymyili, ja ojensi Almalle pienen paketin. Alma katsoi enkeliä hämmästyneenä, mutta enkeli vain hymyili. Alma räpäytti silmiään, ja enkeli oli poissa. Sitä ei näkynyt missään, vaikka Alma etsi joka paikasta. Alman kädessä oli vain se pieni paketti. Alma raotti paketin kantta varovasti. Paketin sisällä oli kaunis lumienkeli.
Illalla Alman äiti tuli toivottamaan Almalle hyvää yötä. Alma kysyi:
-Onko enkeleitä olemassa?
-On varmasti, äiti sanoi ja silitti Alman päätä.
-Hyvää yötä! Alma haukotteli.
-Hyvää yötä! äiti sanoi ja sulki oven.
Vielä kerran Alma kurkisti ikkunaan. Pilven päällä istui enkeli. Alma otti lumienkelin käteensä. Enkeli sumeni pikkuhiljaa, ja Alma nukahti, enkeliriipus kädessään.
Kirjoittanut: Kaisla


Siinä oli mun yksi tarina. Kirjotan paljon tarinoita. Laitoin ton, koska se oli ajankohtainen.:)
Kirjoitan joku toinen päivä lisää. Silloin tulee kuviakín. Heippa!